lauantai, 11. heinäkuu 2009

Teknisiä ongelmia - tauko!

Aluksi anteeksi, ettei minusta ole kuulunut mitään viime aikoina - kesäloma ja työt ovat vieneet ajan ja saaneet laiskaksi. Otsikko kuitenkin kertoo tämänhetkisen tilanteeni. Legacy on nyt virallisesti tauolla teknisten ongelmien vuoksi.

Jostakin kumman syystä tietokoneeni käyttäjä ei päästä minua käyttäjäprofiiliini. Profiilissa on peli legacyperheineen, joten en millään pääse käsiksi sinne. Joudun tekemään kokonaan uuden käyttäjän koneelleni ja pelastaa vanhasta profiilistani sen, mitä vielä voin. (Käyttäjäprofiili-jutun lisäksi naapurusto, jossa legacyperhe oli, alkoi kummasti bugitella, kun viimeksi koskin siihen - lataus saattoi kestää n. puoli päivää. Testattua tuli sekin siis. Laiskuuden piikkiin voisi laittaa sitten senkin, etten tuota bugiongelmaa jaksanut hoitaa heti pois alta.)

Jos saan naapuruston ja ladatut pelastettua uudelle käyttäjälleni, jatkan tätä (ja jos innostukseni The Sims 2:n palaa...), ja jos ei, niin olen tässä pari viikkoa sitten kaavaillut uutta legacya... Ette arvaakkaan, kuinka tämä asia meikäläistä harmittaakaan. Katsotaan, mitä tuleman pitää, ja toivotaan parasta!

Toivottavasti en ole kenenkään mieltä painanut alas viettämällä hiljaisuutta tässä legacyssä. Hyvää kesänjatkoa kaikille!

lauantai, 18. huhtikuu 2009

21. Monta suuta ruokittavana

ScreenShot271.png

Christophe Héral (Beyond Good and Evil OST) - Home Sweet Home

Waldo's People - Lose Control

Uutta osaa pukkaa taasen pikaisen tauon jälkeen. En vain ole saannut pelatuksi, ja välillä pelottaakin, että innostukseni Simssiin loppuu... Mutta nyt, yritän kuitenkin pelailla tässä rauhassa, jospa tuo peli-into vähän taas nousisi. Seuraavaksi ilmestyykin sitten osa, jossa kerrotaan, miten muille ei-perijöille kävi, joten sen pelailussa saattaa hieman kestää... Ja sukupuunkin pitäisi olla päivitetty siinä vaiheessa.

Nyt, lukemaan tätä puuroista ja lyhyttä osaa, jonka kiroitin tässä aamulla. Kirjoitusvirheitä saattaa löytyä runsaasti, kun en vieläkään ole saanut unihiekkaa hierottua pois silmistäni >>

snapshot_356d8406_9699fe7d.jpg

Viime osassahan taloon syntyi kolme söpöä karvaturria, kaksi urosta ja yksi naaras. Nimesin pennut Pyryksi, Myrskyksi ja Hiutaleeksi mielikuvituksen puutteessa. Kaikki kolme muistuttivat kuitenkin todella pahasti toisiaan  - pennut erotti toisistaan vain nimien perusteella.

snapshot_356d8406_d69a005d.jpg

Eivät ne pennut aina niitä söpöimpiä olleet: ne kun pissivät heti keittiön matot piloille. Kehtasivat vielä näyttää kieltä perään!

snapshot_356d8406_7699fa78.jpg

Mutta onneksi karvaturrien lisäksi taloon tupsahti yksi pikkuinen enkeli, Ingrid. Tyttö oli heti vanhempiensa ja isovanhempiensa silmäterä, jota joku oli aina nostelemassa syliinsä.

snapshot_356d8406_36b94cb8.jpg

Talossa alkoi olla todella ahdasta: neljä aikuista, kaksi vanhusta, vauva, kaksi koiraa ja kolme pentua tutottivat ankarasti töitä. Lemmikkejä piti hoitaa ja ruokkia, aikuiset ja vanhukset kävivät töissä, ja samalla heidän piti huolehtia pikku-Ingridistä ja vielä itsestään.

snapshot_356d8406_16b95448.jpg

Ramonakin yritti huolehtia perheestänsä aina töistä tulleessaan tekemällä ison annoksen ruokaa. Eräänä iltana jokin sai Ramonan tipauttamaan lautasen lattialle. Kuolema oli tullut hakemaan vanhaa rouvaa.

snapshot_356d8406_d6b9546a.jpg

"Mitä, nytkö jo? Mutta ei, ei vielä! Haluan nähdä lapsenlapsieni kasvavan..." Ramona sanoi, mutta viikatemies vakuutti, että hän näkisi vielä monien laspsenlapsiensa kasvut ja syntymät. Ramonan kuolema tuli ihan puun takaa, kaikki luulivat, että Ramona eläisi vielä pitkän onnellisen elämän. Joskus näemmä käy näinkin.

snapshot_356d8406_76b9558b.jpg

Paikalle saapuneet Elijah ja Novel olivat järkyttyneitä. Novel ei pystynyt katsomaan, ja Elijah vetäisi kätensä suulleen peittääkseen huutonsa.

snapshot_356d8406_16b9563c.jpg

Mutta kauan Elijah ei voinut pidätellä itkuansa, vaan hän purskahti kauheaan vollotukseen, josta ei millään tullut loppua.

snapshot_356d8406_36b94db8.jpg

Elämän tuli kuitenkin jatkua perheessä. Novel toipui nopeasti äitinsä kuolemasta ajattelemalla Ingridiä, jota hänen äitinsäkin oli useasti hoivaillut.

snapshot_356d8406_16b95951.jpg

Melkeinpä seuraavana iltana oli Ingridin syntymäpäivä. Vanha Elijahkin piristyi tyttärensä lapsen kasvamisesta.

snapshot_356d8406_f6b959a6.jpg

Isän sylissä Ingridistä kasvoikin kaunis pikku tyttö.

snapshot_356d8406_b6b95dbd.jpg

Vaatteidenvaihdon jälkeen tytöstä tuli vieläkin suloisempi. Vaaleuden isältään perinyt tyttö muistutti ulkonäöllisesti jonkin verran äitiänsä.

snapshot_356d8406_b6b95e2b.jpg

Ingrin synttärijuhlien jälkeen Elias jäi korjaamaan sotkuja ja ruokia pöydästä. Laitettuaan kakun pöydälle hän kuuli takaansa karmivan äänen. Käännyttyään hän kohtasi pelottavan näyn, kun Alyssa-haamu säikäytti hänet pelottavalla mongerruksellaan.

"Painu poisss... Poisss! Epäonninen, poisss..!"

snapshot_356d8406_f6b95e4a.jpg

Eliaksen sydän pamppaili kurkussa asit. Mitä ihmettä äsken oli tapahtunut? Elias painui suoraan pehkuihin, kertomatta mitään tapahtuneesta vaimolleensa. Ehkä kuitenkin olisi kannattanut, sillä koskaan ei tiedä, mitä haamuileva kantamamma tahtoo sanoa...

snapshot_356d8406_f6b95e9e.jpg

Novel oli vieläkin äitiyslomalla, vaikka häntä kovasti houkuttikin lähteä töihin soittelemaan pianoa teatteriin. Sen sijaan hän jäi opettamaan Ingridille puhumista ja kävelyä, sekä pottailua.

snapshot_356d8406_56b95fbb.jpg

Elijah keskittyi myös lapsenlapsensa hoitoon Ramonan poistuttua heidän keskuudestaan. Hän leikki ja höpisi mukavia tytölle tultuaansa töistä. Näin Novelkin sai hieman vapaata lastenhoidosta.

snapshot_356d8406_96b967b3.jpg

snapshot_356d8406_d6b967d1.jpg

Novel tosin hoiti aina iltatoimet Ingridin kanssa. Tytön ja äidin suhde oli suloista katseltavaa.

snapshot_356d8406_56b9627b.jpg

Aamuisin tyttö nukkui aina jonkin aikaa suloisesti, ennen kuin alkoi kauhea kiljuminen.

snapshot_356d8406_36b969c4.jpg

snapshot_356d8406_56b969d8.jpg

Tässä samalla voitaisiinkin esitellä hieman uudistettua yläkertaa. Vanhemmat muuttivat yläkertaan toiseen huoneeseen, jolloinka vanha perijän huone jäi tyhjäksi.

snapshot_356d8406_b6b969fe.jpg

Aulakin uudistettiin televisiotilaksi purppuralla ja harmaalla.

snapshot_356d8406_36b96a0f.jpg

Vessa sai keltaisen värityksen.

snapshot_356d8406_16b96e63.jpg

... Ja Novel oli ensimmäinen, joka pääsi testaamaan uutta WC-pyttyä.

snapshot_356d8406_56b96bb7.jpg

Tässä välissä Ingrid oli kerennyt opetella kävelemään. Nyt tyttö tepsutteli kaikkialle ympäri taloa, joten vanhempien piti katsoa tarkasti hänen peräänsä. Ties vaikka maljakko kaatuisi tai jotain ikävää kävisi tytölle!

snapshot_356d8406_56b96d45.jpg

Tyttö oli todella eläinrakas, ja oli aina halimassa pentuja, kun hän pääsi alakertaan isoisänsä kanssa. Koirat olivat tosin hieman ujohkoja, joten ne eivät päästäneet tyttö halimaan.

snapshot_356d8406_d6b96b18.jpg

Kuten tulikin jo mainittua, Ingrid oli selvästi isoisänsä kultatytteli. Elijah totteli jokaista pientäkin tytön inahdusta, mutta kiitokseksi tyttö väläytti yhden hurmaavista hymyistään.

snapshot_356d8406_d6b97692.jpg

Jossakin välissä myös koiratkin olivat kasvaneet. Kaikki muistuttivat ulkonäkönsä perusteella toisiaan, jälleen kerran. Luonteissa oli vain erittäin pieniä eroja.

snapshot_356d8406_36b965d8.jpg

"Höhöö!"

snapshot_356d8406_56b965be.jpg

Claire ilmestyi eräänä päivänä talolle vierailemaan. Kauan tyttö talossa ei viipynyt, kun muu väki huomasi naisen oudohkon käytöksen. Ehkäpä talon valtaisa perheonni sai Clairen perhetavoitteisen pään pyörälleen...

snapshot_356d8406_16b974f3.jpg

Eräänä aamuna yläkerran vessassa Novel kertoi suuren yllätyksen isälleen: taloon oli tulossa uusi vauva! Tästäkös jo vaarinkin innostui.

snapshot_356d8406_56b978cd.jpg

 Ingridin taaperoikä vilahti ihan silmissä ohitse. Pian tyttö kuitenkin pääsi puhaltelemaan kynttilöitä ja astumaan lapsuusikään.

snapshot_356d8406_96b97905.jpg

Tytön kasvaessa pituutta saivat myös hiukset kunnon pituuskasvun. Kaunis kuin mikä.

snapshot_356d8406_96b97fc5.jpg

Ingrid oli vieläkin selvästi pikku enkelilapsi. Pusuhuulia ei kuitenkaan ole peritty äidiltä, saattavat tulla ihan isän puolelta.

snapshot_356d8406_d6b986a8.jpg

snapshot_356d8406_76b986c2.jpg

Tytön huone pistettiin uusiksi raikkailla keltaisen, pinkin ja vaaleanvihreän väreillä.

snapshot_356d8406_16b989a7.jpg

snapshot_356d8406_36b989ea.jpg

snapshot_356d8406_16b989fa.jpg

Tyttö myös sai huoneeseensa minikeittiön. Ingrid rakasti ruuanlaittoa, ja heti ekalla kerralla tehty muffinsikin onnistui. Ehkäpä tytöstä tulisi isona kokki..?

snapshot_356d8406_d6b98964.jpg

Kummitukset olivat näemmä ihan villiintyneet. Tällä kertaa haamujen kohteeksi joutui Novel, jonka Stella kauhistutti melkein kuoliaaksi.

"Sietäisit varoa!" kiljahti Stella Novelille.

snapshot_356d8406_16b98df3.jpg

Novelin maha kasvoi kasvamistaan päivä päivältä. Kohat uusi pienokainen olisi valmis kohtaamaan uuden maailman.

snapshot_356d8406_16b98e6a.jpg

Myös Ingrid odotti innolla uuden pikkuisen tuloa. Hän oli usein taputtelemassa äitinsä masua, tai kyselemässä muuten hänen vointiansa.

snapshot_356d8406_76b99327.jpg

"Aatteles, pupu! Kohta mulla on pikkuveli tai sisko", Inrgid sepitti lelulleen, " mut mieluummin sisko. Eihän poika tykkäis leikiä mun kans nukeilla."

snapshot_356d8406_16b995e9.jpg

Novel ja Elias olivat onnensa kukkuloilla. Heillä oli mukava perhe, rakkautta, hieno koti ja rahaa kuin roskaa.

snapshot_356d8406_16b98f12.jpg

snapshot_356d8406_76b98ed9.jpg

Takapihalle oli rakenettu rahoilla pieni leikkimökki lapsille, jospa he tykkäisivät leikkiä siellä.

snapshot_356d8406_36b98eeb.jpg

snapshot_356d8406_f6b98ef8.jpg

Sisustukseltaan leikkimökki oli pinkkiä ja vihreää täynnä, melkein samanlainen kuin Ingridin huone oli.

snapshot_356d8406_96b9998b.jpg

Ja huhhah hei, Novelin kauan kestänyt odotus loppui viimein eräänä aamuna, kun hän tunsi synnyttämisen alkaneen. Tällä kertaa hänen isänsä oli mukana seuraamassa sivusta synnytystä, tosin pelon kirvoittamana.

snapshot_356d8406_36b999cf.jpg

Perheeseen syntyi pitkien ponnistelujen jälkeen poikavauva. Nimeksi annettiin Rasmus, kerran kun Novel oli ihastunut skandinaavisiin nimiin.

snapshot_356d8406_76d94a30.jpg

Novel jäi jälleen kerran äitiyslomalle huolehtimaan uudesta pienokaisesta. Viikonloppuisin muiden ollessa töissä hän, Rasmus ja Ingrid menivät nauttimaan Hopealammen raikaasta kevätilmasta takapihalle.

snapshot_356d8406_96d9477a.jpg

Kevään ensimmäiset perhosetkin olivat ilmestyneet pihalle. Ingrid haki innoissaan keittiöstä purki, johon hän alkoi jahtaaman keltaisia ja oransseja perhosia. Kauan hän ei niitä purkissa pitänyt, vaan hän päästi ne melkein heti matkoihinsa lentelemään pihalle.

snapshot_356d8406_76ef7074.jpg

Novel oli sitä mieltä, että Ingridin pitäisi muuttaa uuteen huoneeseen. Tyttö oli jo sen verran iso, että hän tarvitsisi enemmän tilaa tavaroilleen. Tytöllä oli myös pian ensimmäinen koulupäivä. Rasmus saisi muuttaa tytön vanhaan huoneeseen.

snapshot_356d8406_76ef70fc.jpg

snapshot_356d8406_36ef7107.jpg

Väritykseltään huone oli täysin sama kuin vanha, mutta vain isompi.

snapshot_356d8406_f6ef71f4.jpg

Novel oli ryhtynyt jälleen kuntoilemaan saadakseen pois raskauskiloja. Tällä kertaa vahditiinkin tarkasti Novelin kuntoilua, ettei teiniaikainen anoreksia iskisi jälleen.

snapshot_356d8406_76ef7e84.jpg

Talossa alkoi olla todella ahdasta jälleen kerran. Elijah päätti, että kaksi koirista saisi lähteä pois talosta. Niinpä Myrsky ja Pyry myytiin pois, ja taloon saatiin hetkeksi hiljaisuus.

snapshot_356d8406_f6ef72e5.jpg

snapshot_356d8406_76ef730b.jpg

Kaksi pientä aurinkoa astui ulos linja-autoista... Tai siis, iloiset Ingrid ja Elias, joilla oli näemmä hyviä uutisia tuotavina kotiväelle. Ingrid toi kympin, ja Elias taasen ylennyksen.

snapshot_356d8406_16ef7323.jpg

"Kato, iskä! Mä sain kympin, heti ekana päivänä!" Ingrid hehkutti, "ope sanoi, että mä oli tosi hyvä oppilas tänään."

snapshot_356d8406_96ef734a.jpg

Tämän uutisen kuultuaan Elias alkoikin heit suunnitella tyttärensä tulevaisuutta. Tytön täytyisi heti päästä yksityiskouluun, ja sitten opiskelemaan vielä korkeammalle!

snapshot_356d8406_76ef7479.jpg

Lisää juhlintaa oli luvassa, kun oli Rasmuksen aika kasvaa.

snapshot_356d8406_16ef74a4.jpg

Rasmus näytti oikeasti kunnon herrasmieheltä tuossa puvussa!

snapshot_356d8406_f6ef7705.jpg

Söpöliini oli kuin Ingrid taaperona. Molemmat lapset olivat muistaakseni horoskoopeiltaan kaksosia, erittäin sottaisia sellaisia.

snapshot_356d8406_76ef7a2c.jpg

snapshot_356d8406_b6ef7a38.jpg

Rasmuksen huoneesta tehtiin vihreän-, keltaisen- ja ruskean sekoitus.

snapshot_356d8406_16ef7e37.jpg

Novel yritti kovasti saada poikaansa puhumaan, mutta tuloksetta. Rasmus näytti vain nyrpeätä naamaansa, eikä aikonutkaan avata suutansa.

snapshot_356d8406_b6ef7bac.jpg

Rasmus oli selvästikkin isänsä poika, sillä hänelle Rasmus leperteli aina yöpuulle mennessä eniten.

snapshot_356d8406_56ef7c39.jpg

... Aamuisin taas hänelle kelpasi huutokaveriksi vaikkapa huoneen seinä. Kammottava ilme, ihan kuin minä pienenä!

snapshot_356d8406_36ef7b6d.jpg

Elijah heräsi sinä aamua aikaisin outoon ulinaan huoneessaan. Noustessaan sängystä hän kohtasi kuolleen vaimonsa haamun katseen, joka kylmetti häntä sydänjuuriaan myöten.

"Hoida se poisss... Poisss, ennen kuin kaikki menee hukkaan..!"

Tämän sanottuaan Ramonan haamu hälveni pois paikalta.

snapshot_356d8406_96ef7b7a.jpg

"Mitä ihmettä Ramona tarkoitti noilla sanoillaan?" Elijah jäi miettimään Ramonan sanoja. Mikä hänen piti hoitaa pois tieltä?

---

Juups. Tässä kaikki tältä erää. Seuraavaksi ilmestyypi "Miten kävi ei-perijöille" osa 2, jonka pelaamiseen saattaa vierähtää tovi jos toinenkin.

keskiviikko, 25. helmikuu 2009

20. Me kaksi ja neljä söpöliiniä

♫ Lifehouse - You and Me ♫

♫ Switchfoot - Dare You To Move (String Quartet)

Oi voi. Pitäisikö itkeä vaiko nauraa? Jo kaksikymmentä osaa! En koskaan uskonut, että jaksaisin pelata näin pitkästi tällä suvulla. Pääsin siis vihdoin kirjoittelemaan tätä... Itselleni iski kauhea laiskuus, jos rehellisesti sanotaan. Maku tästä legacystä ei kuitenkaan ole vielä mennyt, sitä turha pelätä.

Ladattuja oli kyselty jonkin verran:

  • Clairen hiukset ennen tyylivaihtoa
  • Robertin paidat ja housut löytyvät täältä
  • Novelin huiviasu on muistaakseni Modista (en ole ihan varma)
  • Novelin uusimmat hiukset Peggysimssin donat, vanhemmat TSR:stä, tekijänä ulkrhsn
  • Novelin treffiasu on Rosesimsistä
  • Vanillan teiniasu All About Stylesta
  • Robertin teiniasu on Modista, tekijää en ikävä kyllä muista
  • Vanillan hiukset Helgasims
  • Vanillan tumma paita ja housut ovat vielä hakusessa, yritän katsella niitä BS:sta

(Jos jokin unohtui minulta kertomatta, ilmoitelkaa!)

Ja hei, muuten... Vihdoinkin päästiin 5. sukupolven tavoitteeseen, hurraahuudot sille! Mutta, nyt lukemaan...

Kuinkas sitten kävikään? Viimeksihän Novel palasi takaisin perijätontille, joka ei muistuttanut sitä hänen viimeksi näkemäänsä kotitaloa. Novel kuitenkin asteli uteliaana ovelle ja rimpautti kelloa. Olikohan tämä varmasti oikea osoite..? Taksikuskin ilmeestä päätellen talo kyllä oli ollut oikea.

Ramona ilmestyikin pian avaaman oven tyttärelleensä. "No mutta, oikein ihana nähdä sinua, tyttöseni!" Ramona sanoi halatessaan Novelia. " Tule sisään, niin saat tutustua tähän uuteen kotiin... Minä ja isäsihän olemme asuneet täällä jo jonkin aikaa, mutta sinulle tämä on ihan uusi kartano!" hän jatkoi. 

Uusi eteinen avautui pian Novelille hänen astuessa äitinsä perässä sisälle.  Huoneesta johti portaat uuteen kellariin ja yläkertaan. Aula ei ollut kovinkaan tilava, mutta siellä oli tarpeeksi tilaa riisua takki pois päältä. "Tulehan sitten tänne keittiöön, niin laitan meille lämpimiä voileipiä!" Ramona kutsui.

Istahdettuaan keittiön pöydän ääreen Ramona alkoi kertoa heidän tekemisistään sillä välin, kun lapset olivat olleet yliopistolla. Uusi talo oli jouduttu hankkimaan vesivahinkojen vuoksi ("Isäsi oli mennyt taas kerran sörkkimään kellarin putkia, vaikka minä olin jo sille monta kertaa sanonut..!"), mutta toisaalta, isossa kartanossa oli liian yksinäistä kahdelle vanhukselle. (Ja tämä uusi koti on mielestäni paljon, paljon kodikkaampi kuin se entinen laatikkokartano.)

Elijah saapui töistä parhaaseen aikaan nähdäkseen tyttärensä tulleen takaisin kotiin. Ja syömään herkullisia voileipiä...

Pihalle katsoessaan Novelin yllätti tämä suloinen kirppukasa; vanhemmat olivat hankkineet perheeseen koiran, naaraspuolisen Lindan. Tämä turrikka oli kuulemma näyttänyt niin suloiselta heidän käytyään katsomassa sitä eläinkaupassa, etteivät he voineet olla jättämättä sitä sinne yksin. Niinpä se nyt kirmasi onnellisenä ympäri pihaa, pelotellen ohikulkevia naapureita.

Ilta saapui, ja Novel tarttui päivä lehteen katsoakkseen, löytyisikö sieltä sopivaa työpaikkaa hänelle. Samalla voidaankin tutkia olohuonetta, joka sai vihreän ja oranssin värityksen. Vanha kirjahylly pääsi myös olohuoneeseen.

Linda vain ei millään pitänyt uudesta, vihreästä kukkavaasista... Siellähän saattoi asua vaikka mitä koiranverenimijöitä!

Lehdestä ei löytynyt mitään sopivaa työpaikkaa Novelille, joten hän siirtyi takkahuoneen tietokoneen ääreen. Seurataanpa Ramonaa, minne hän on matkalla...

Tässä on siis talon isoin vessa, joka sai pirteän vihreän kaakelit. Jopa potta tuleville taaperoille oli laitettu valmiiksi!

Takkahuoneessa olevasta ovesta pääsee terassille, joka johtaa takapihan omenapuutarhaan.

Myös edesmenneille perijöille ja heidän puolisoilleen on järjestetty oma paikkansa tontilla.

Ramona kävelikin seuraavaksi nukkumaan vanhusten rauhoittavan vaaleansiniseen huoneeseen. Myös erittäin vanha taulu pääsi huoneen seinälle koristukseksi.

Siirrytäänpä sitten yläkertaan; yläkerran aula on vielä aika tyhjä (ja tylsä), mutta eiköhän sinne sitten aikojen kuluessa saada muutosta.

Ensimmäisestä ovesta vasemmalta pääsee vierashuoneeseen, joka on sisutettu luonnonvalkoisella. Tämä huone muutetaan sitten joskus ehkä muuksi huoneeksi, mutta nyt se saa toimittaa vierashuoneen virkaa.

Yläkerran vessaan pääsee taasen ensimmäisestä ovesta oikealta. Tämä huone on sisustettu sinisen sävyillä, ja lavuaarin seinän taakse jää suihku ja amme, joita kuvassa ei valitettavasti näy.

Sitten, viimeisenä, muttei vähäisempänä; perijän huone, jonne pääsee toisesta oikeanpuoleiseta ovesta. Tämä makuuhuone sisustettiin ajattomilla mustalla ja valkoisella. Vaatekaappikin pääsi mukavasti käyttöön, vaikka huone olikin pieni.

Kuvassa vielä muodonmuutoksen kokenut perijämme, jonka elämäntoiveena on saada 20 parasta ystävää. Onnistutaankohan tässä tehtävässä..?

Seuraavana aamuna hyvin nukutun yön jälkeen Novel asteli keittiöön, jossa molemmat vanhemmat olivat kokanneet yllätysaamiaisen hänelle. (Kelpaisi kyllä minullekkin...)

Aamiaspöydässä rupattelu sujui hyvin - kunnes Ramona alkoi heitellä Elijahille kyseleviä katseita, jotka Novel huomasi. "Äiti, mikä nyt on? Kerro, miksi katselet isää tuolla tavalla!" Novel kysyi. Ramona meni heti vaivaantuneeksi.

"No, tuota, me isäsi kanssa..."

"Sinähän se sitä halusit minulta kysyä, en minä!" Elijah mutisi aamulehtensä takaa.

"Hyvä on, minä halusin vain kysyä sinulta... Niin, oletko sinä sattumoisin... Löytänyt ketään kiinnostavaa?" Ramona sai lopulta sanottua.

"Äiti, mistä ihmeestä sinä oikei puhut..?"

"No tuota... Onko sinulla jo sopiva puoliso tai poikaystävä?" Ramona vinkaisi.

"Nyt kun otit puheeksi... Onhan eräs..." nyt oli Novelin vuoro mennä hämilleen. Hän siirteli muroja kupissa paikasta toiseen posket punaisena, katse vaivaantuneena pöytään. Ramonahan riemastui kuullessaan tämän.

"No mutta sehän on loistova uutinen! Kuka hän on? Mistäpäin, ei kai vain ole mitään sukua Mehtolaaksoille..? Käykö hän töissä? Eikö olekkin hurmaavaa, Elijah, meidän tytöllä on poikaystävä!"

"No juu..." Elijah vastasi, ja vaihtoi vaivaantuneen katseen Novelin kanssa. Äidit...

"Saat sitten luvan soittaa sen pojan tänne kylään, minä haluan nähdä hänet!"

Ramonan kyselytulvan peitti pian sietämätön haju, kun Linda-koira köpötteli keittiön nurkkaan ja lirutti ison lätäkön lattialle. Mahtavaa. (Ja vielä mahtavempaa: Lindan pää seinästä läpi.)

"Tuhma tyttö, hommat pitää tehdä ulos eikä sisälle, tyttöseni." torui Elijah.

Päivällä Novelin Eljas Puumala saapui talolle. Vanhemmat olivat olohuoneessa odottamassa Novelin poikaystävää, mutta pariskunta vietti eteisessä pienen tovin tervehtiessään toisiaan pitkästä aikaa.

"Mene vain olkkariin, ei ne pure", Novel vakuutti, "molemmilla on tekarit."

Tervehdysten ja kohteliaisuuksien jälkeen Ramona pääsikin mittailemaan tulevaa vävyehdokastaan. Molemmat nuoret olivat hermona, mutta onneksi Ramona väläytti Elijakselle hyväksyvän hymyn muorin mennessä kyökkiin ruokaa valmistamaan.

Eljaksen mentyä vessaan kertoi Elijah mielipiteensä suoraan tyttärelleensä: "Kyllähän se mukavalta ihan näyttää, juuh... Mutta ookko sie ihan varma tästä?"

"Isä..." Novel huokaisi, mutta vastaukseksi hän sai Elijahin virnistyksen. "Vitsailin vain!"

Lopulta sovittiin niin, että Eljas saisi muuttaa koeajalle taloon, sillä Hopealammen ja Stadin välissä oli aikamoinen ajomatka. Eljas kävi pikaisen reissun kotonaansa ja saapui illaksi uuteen kotiinsa. Vaihdettuaan uudemmat vaatteet päälle mies tunsi olonsa paljon rennommaksi.

Eljas ja Elijah tulivat hyvin toimeen keskenään; he jutustelivat enimmäkseen urheilusta, kuten formuloista ja mäkihypystä.

Mutta mikä parasta, rakkaus kukoisti näiden kahden välillä. Vanhemmatkaan eivät välittäneet heidän isosta ikäerostaan. Novel oli pelännyt, että siitä olisi tullut suurikin hulabaloo, mutta toisin kävi.

Eljaksen mukana taloon saapui uusikin asukki, uroskoira nimeltä Otto. Pentuja olisi toiveena...

Eljas joutui vielä nukkumaan talon vierashuoneessa, koska hänhän oli koeajalla. Pari toivotti vielä toisilleen hyvää yötä, ennen kuin menivät omiin huoneisiinsa.

Houkutus oli suuri, mutta kyllä Eljas nukkui vierashuoneessa, eikä kipitellyt Noveli viereen... Tietääkseni.

Elijah oli päättänyt, että nyt koirien olisi aika opetella uusia taitoja. Otto ja Linda osasivat vain nimittäin istua, ja sisälle pissimisestä oli tullut huono tapa molemmille.

Tässä on muuten kuvaa uudesta kellarista, johon ei vielä ole päästy tutustumaan. Huoneeseen on sijoitettu kaikki saadut urapalkinnot, jotka eivät yläkertaan millään mahtuisi.

Auts. Ramonan uusi matto. Tämä ei tiedä hyvää Otto-paralle...

"Ärrh... Minähän sanoin silloin, että otetaan mieluummin kissa!" Ramona ärähti.

Syksyn tullessa pihaan alkoikin kertyä mukavasti isoja lehtikasoja, joita jouduttiin olla koko ajan lakaisemassa pois pihalta. Taloon pitäisi varmaankin palkata puutarhuri.

Elämä oli kulkenut sulvasti talossa, ja Eljaskin kävi töissä; hän oli urheilu-uralla, mutta toisin kuin hän, Novelilla ei ollut vielä töitä. Eljas päätti eräänä aamuan piristää häntä yllätyksellä...

"Kuule, kulta... Mulla ois sulle yks pieni yllätys." Eljas sanoi jännittyneenä. Tämä oli pelottava hommaa, varsinkin tulevien appivanhempien edessä.

Eljas laski pöydälle samettisen ison rasian. Kädet tärisivät; mitähän Novel tuumaisi asiasta?

Novel päästi pienen vinkaisun nähdessään rasian. Apua, ei voi nut olla totta... Hyvä kun ei syönyt sormiansa.

Hermostuneena ja onnellisena Novel avasi rasian, josta löytyi kultainen sormus. Tytön hymy kirkastui entisestään.

"No, tuota... Mitäs sanot? Tuletko vaimokseni?" Eljas kysyi kiljahduksien ja hiljaisuuden vallitessa.

"Mitäs luulet? Tulen, tulen, tulen!" Novel huudahti, ihme kun ei hypännyt pöydän yli halamaan kultaansa.

Molemmat tarttuivat toisiaan käsistä kiinni, samalla kun Elijah-vaari liikkuttui syvästi tyttärensä kihlauksesta, ja kun Otto tuli ihmettelemään kovaa meteliä.

Ramonakin oli onnellinen kihlauksesta; ensimmäinen lapsi kihloissa! Hänestähän voisi tulla kohta isoäiti.

Kihlauksen kunniaksi keittiötä hieman uudistettiin: vihreä toi raikkautta muuten tummaan huoneeseen, ja tavaroita siireltiin hieman ahtauden poistamiseksi.

Myös kellarikerros koki pienen muutoksen. Huoneeseen saatiin iso televisio, joten paikasta tuli ns. leffateatterihuone. Urapalkinnot siirrettiin toiseen huoneeseen tilaa viemästä.

Eljas ja Novel sopivat pikaisen hääpäivänkin, sillä häät haluttiin pitää ennen talvea. Juhlapukuaan ja töitään varten tietotavoitteinen urhomme joutui kuntoilemaan, sillä sitä tarvittiinkin - Ramonan ruuat olivat tehneet tehtävänsä vatsalaukulle.

Pian koittikin se suuri päivä, jota varten oli siivottu ja paikat putsattu. Juhlat järjestettäisiin takapihalla, ja kutsuvieraslistaan kuului enimmäkseen sukulaisia. Koirat vietiin kellariin siksi aikaa, kunnes juhlat oltaisiin viety kunnialla loppuun asti.

Pari tuntia ennen H-hetkeä Novel sovitti vielä asuansa. Ramona auttoi vielä hiusten laitossa, ja pian olisi tyttö valmis alttarille vietäväksi.

Iltapäivällä juhlaväki oli saapunut takapihalle, jonne miehet olivat edellisenä päivänä asetelleet tuolit ja kaikki muut tavarat. Oli vielä lämmin, vaikka syksy oli jo lopussa.

Ja pian se seremonia alkoikin:

Eljas ja Novel Saar!

Sukulaisia (ja kuokkavieraita) oli rutkasti paikalla juhlistamassa tilaisuutta.

"Saatte suudella morsianta.."

"Nyyh, eikö olekkin koskettavaa..." kuokkavieraaksi tullut Irina kysäisi Melanien mieheltä.

"Anteeksi, mutta tunnetaanko me kenties jostain..?"

Melanie, oletko kenties huomannut, että sinulla on oma hääpukusi päällä..? Claire oli näemmä valmis antamaan tästä syystä tädilleensä uuden tukkamuotoilun.

Tarpeellisten menojen jälkeen alkoi juhlinta, ja Ramona viihdytti väkeä soitolla. Saatiin jopa hieman rahaakin!

"Ottakaa te vain nämä rahat sinne yliopistolle, te niitä siellä tarvitsette! Maksakaa vaikka laskuja." Ramona sanoi ja ojensi purnukan äimistyneelle Vanillalle.

Hääkakkukin kerettiin leikata, mutta kaikki vieraat olivat menneet sisälle katsomaan televisiota... Sieltä tuli kuulemma formuloita.

"Suukku auki..."

"Mumsmus, ei no paalon sitä kaakua!" Eljas mumisi Novelin syötettyä hänelle aimon palan hääkakkua.

Ainakin Novel sai makeat naurut.

Juhlat sujuivat moitteettomasti. Juhlijoiden llähdettyä olisi ollut vielä häävalssin vuoro, mutta nyt pari sai hoitaa sen kaksistaan juhlijoiden lähdettyä ja vanhusten hoitaessa pois isoja tiskivuoria.

Ja lopulta sitä siirryttiin makuuhuoneen puolelle... Nyt me muut voimmekin hipsi tästä muualle, annetaan rauha pariskunnalle.

Sinä yönä kaikki nukkuivat onnellisesti (paitsi Linda - se murjotti, kun Otto oli vienyt sen kopin.)

Seuraavana aamuna Novel heräsi aikaisin katsomaan lehden työpalstaa. Ja sieltähän se vihdoin kaivattu työ löytyikin; teatteri etsi pianistia esityksiin, ja koesoittoja otettiin vastaan sinä aamuna.

Novel oli tyytyväinen työlöydökseensä. Käytyään paikan päällä teatterin johtaja oli varma, että Novelista olisi hyvä soittaja heidän esityksiinsä.

Ei, Otto. Et saa, turha kuvitella.

Turhautunut Otto meni purkamaan lättytuskaansa roskiin. Linda halusi kovasti tutustua tähän komeaan koiraan, muttase oli varsin ärhäkkä otus.

Parin leikkisän haukun jälkeen Otto hyväksyi kuin hyväksyikin Lindan piiriinsä...

... Ja salli tämän tutustua roskakokoelmaansa. Kaunista.

Romantiikka kukki myös uuden...

... Sekä vanhankin pariskunnan välillä. Tämä, jos mikä, on ihanaa.

Häistä oli kulunut jo tovi, kun eräänä aamuna Novelin poistuttua pöydästä, hän huomasi olevansa kummallisen pyöreä. Ei kai vaan lihavuutta..? Ei, sitä se ei ollut.

"Eljas, arvaas mitä..."

"No mitä?" Eljas sanoi, irrottamatta katsettaan lautasestaan.

"Tähän taloon tulee yksi taapertaja lisää!"

"Sepä kiva... KRÄÄHM, mitä? Kröh, vauva?!" Eljas kakisteli pannarien palasia kurkustaan - vauva, ihanko totta?

Novel naurahti höpsön miehensä ilmeelle, mutta tuli lopulta avuksi, kun hän oli tukehtua pannareihin.

"Siis ihanko oikeasti.. Vauva?

"Oikeasti. Meidän vauva." Novel toisti.

Myös Ramona oli kuullut ilouutisen, ja hän rienso heti tutkimaan tyttärensä vatsanseutua. "Juhuu, isoäiti se täällä!"

Novel jäi heti äitiyslomalle, vaikka hän olikin kerennyt käydä uudessa työpaikassaan vasta kaksi kertaa. Onnellinen kaksoissisko tuli kyläilemään - hän oli todella otettu siit', että Novel pyysi tätä lapsen kummitädiksi.

Mutta, mitä täällä tapahtuu..?

Uu.

Meille tulee lisää söpöliinejä! Toivottavasti ei tule kovin ahdasta...

Kuukaudet menivät hujauksessa. Talvi oli saapunut, ja niinpä Novelkin vetäisi lämpimän villapaidan ison masu ylle.

Novel ja Elijah keskustelivat useaankin otteeseen tulevan lapsen nimestä. "Jos se on poika, niin mitä nimeä ajattelit?"

"Oliveria, Kaspiania tai Aleksanteria. Tytön nimistä ei ole hajuakaan, äidillä olisi vaikka kuinka monta ehdotusta molemmille sukupuolille..."

Äitiyslomalla olo oli varsin rattoisaa - sai nukkua myöhään, syödä niin paljon kuin vain halusi ja milloin. Herätäkkin sai milloin halusi.

Toisaalta, tänä aamuna Novel heräsi epämukavaan tunteeseen. Lakanat olivat märkinä, sillä lapsivesi oli tullut. Lapsi tuli ulos hetkenä minä hyvänsä! "Aah, apua, äiti!" Novel kiljaisi, sillä tiesi äidin olevan vielä kotona.

"Tullaan, tullaan, mikäs nyt... Voi hertsyykkeli", Ramona parkaisi, "No niin, tyttöseni, rauhoitu... Kyllä se lapsi sieltä tulee."

Kivun, ja kaiken sen inhottavuuden jälkeen, Novelin käsivarsilla lepäsi pieni enkeli: tyttö, joka oli saanut isänsä vaaleat kutrit ja siniset silmät. Nuori äiti oli ylpeä ja onnellinen lapsukaisesta, joka nimettiin Ingrid Saareksi.

"Tässä hän sitten on, äiti - ensimmäinen lapsenlapsesi."

"Voi herrantuutelis, katso nyt noita pieniä silmiä... Ihan kuin sinun pienenä!"

Novel ryhtyikin heti hoivaamaan pienokaistaan, omaa pientä silmäteräänsä.

Ingridin huone sijaitsee vierashuoneen vieressä, ja se sisustettiin hempeällä pinkillä ja vaalealla keltaisella. Nukkekoti oli jo vanhaa perua suvulta.

Tuore isäkin saapui heti töistä Novelin soitettua hänelle. Eljas ryntäsi heti katsomaan esikoistaan.

"Ota vain hänet syliin", Novel sanoi, "ei hän mitään posliinia ole."

Eljas nosti tyttönsä syliin, ja katseli noita suloisia silmiä. Kuinka söpöä!

Samaan aikaan alakerrassa...

Pienokaisten tulo ei vain loppunut siihen, sillä haikara poikkesi koirienkin luokse. Lindan päätti synnyttää keittiössä, säkenöivien tähtösten keskellä.

Wuw! Tällainen söpöliini tupsahti tähä maailmaan. Mutta pentu ei tullut yksin...

... Sillä pentuja tuli heti kolme kappaletta! Koiravanhemmat olivat ylpeitä isosta pesueestaan.

Söpöliinit päätitivät alkajaisiksi pissiä keittiön maton pilalle. I-h-a-n-a-a.

"Öitä, pikku prinsessani..." Eljas toivotti pikkuiselleen ennen nukkumaan menoa.

---------------

Tässä oli tämä osa. Kiitos ja kumarrus, minä lähden viettämään hiihtolomani loppuun... Hyvää hiihtolomaa sitä viettäneille/viettäville!

tiistai, 20. tammikuu 2009

19. Vannoen nimeen rakkauden

 Terve taas! Jos joku nyt ihmettelee, miksi sivu on ollut salasanalla suojattu, niin tässä selitys: aloin kirjoittamaan uutta osaa sunnuntaina, mutta meni niin myöhään, että ajattelin tallentaa, laittaa sanasalalla piiloon ja jatkaa heti maanantaina koulusta tultuani. Sitten kävikin niin, että olin saanut kirjoitettua osan melkein loppuun, ja ping - painoin jotain väärää nappia, ja koko moska katosi, eikä tallentunut. Nyt, tiistaina siis, kirjoitin koko osan ihan alusta.

Olkaa hyvä.

Yliopiston tyttöset olivat hankkineet seurakseen papukaija Aaronin. Aaron oli kova syömään papukaijojen muonia ja höpöttämään, mutta eniten se tykkäsi toisten olkapäillä istumisesta.

Ikävä kyllä vieraat olivat usein niin harvapäisiä Aaronin kanssa jutellessaan, että jättivät häkin oven auki. Niinpä Aaron riemastui ja liiteli huoneesta toiseen, karaten lopulta pihalle. Onneksi Novel ja Claire saivat houkuteltua linnun takaisin häkkiinsä, ja niin Aaron häkkeineen annettiin pois talosta tyttöjen opiskelua häiritsemästä.

Muuten tytöillä menioikein mukavasti, mitä nyt pari kertaa laskut meinasivat jäädä maksamatta. Vanhemmat soittelivat joka viikko heille ja kyselivät heidän vointejaan.

Laskuista pääsemmekin pientä aasinsiltaa pitkin postilaatikolle. Clairen unelmapojusta Kimistä ei ollut kuulut mitään pitkään aikaan. Claire pelkäsi jo, että tämä oli jo unohtanut hänet. Onneksi tytön mieltä piristi pari päivää kuluttua postilaatikkoon ilmestynyt kirje.

"Suloiselle Claire Saarille", luki pinkin kirjekuoren päällä. Claire nuuhkaisi kirjettä; se tuoksui Kimiltä, suklaalta ja vadelmamousselta. Claire suukotti kirjettä hellästi ja painui yläkertaan huoneeseensa lukemaan lemmenkirjettään.

Samantien Clairen mentyä sisälle hampaitaan nirskuttava akkeli kipitti pihalle. Lyyli tunnettiin kampuksen miestennielijänä, joka oli saannut kuulla Clairen ja Kimin äkillisestä suhteesta. Tämä oli nyt hyvin, hyvin kateellinen Clairelle joukkueen lehmämaskotista. (Luulisi miehiä kokonaisina syövän naisen keskittyvän vain alfauroksiin, mutta niin...)

Lyyli päätti pikaisen harkinnan jälkeen kostaa Clairelle viemällä päivän sanomalehden. Huokaus, ei sitten mitään omaperäisempää?

Tytöt eivät olleet moksiskaan lehtikaappauksesta, sillä kumpikaan ei välittänyt yhdestä toimettomasta lehtikasasta. Claire jatkoi haaveillen maalailuaan unelmiensa prinsisstä.

Aika kului kampuksella mukavasti, kuten edellä tulikin jo mainittua. Parin lukuvuoden kuluttua tytöt olivat saaneet mukavasti rahaa kasaan, ja niinpä Novel lähti siskonsa ollessa kampuksella ostamaan uusia vaatteita vaatelipastoon. Stadissa Novel törmäsi kaikkien rakastamaan rouva Kurjenkaulaan, jolla oli taas se aika viikosta. "Hyi, sinä kauhia tyttö! Kulke anyt julkisesti noissa kampeissa, nahkatakki ja kaikki..!" Novel ei tiennyt, pitäisikö tässä tilanteessa itkeä vai nauraa mummelin höpötyksille. Ei tainnut Kurjenkaula nuoruudessaan käyttää nahkarotseja?

Novelin soittaessa taksia toiselle tontille ilmestyi hänen viereensä kimalteleva mummeli. Mummeli oli ilmeisestikkin hyvä noita-akkeli jostain tuolta kaukaa. Nainen kiepautteli  (Kurjenkaulan nuristessa paheksuvasti) taikasauvaansa pari kertaa ilmassa ja mutisi simsinsaksaa loitsiakseen.

Pian paikan täyttikin huikea valoshow, ja mummeli hyppelehti luutansa kanssa iloisesti kaikkien paikallaolijoiden ihmetellessä tätä mystiikkaa.

Pian taksi saapuikin ja vei Novelin yöklubille. Valoshow ja mummeli kuitenkin ilmestyivät myös sinne, ihme kun kukaan ei sokaistunut.

Novel kävi vain pikaisen kierroksen klubilla, mutta ei nähnyt mitään mieltään kiinnostavaa. Niinpä hän suuntasi kohti uloskäyntiä, mutta mutta! Häntä vastaan käveli joku todella mielenkiintoinen henkilö.

Mies vihreissä aurinkolaseissa sai Novelin sydämmen läpättämään: ne kasvot, ne siniset silmät, se parta... Novel oli aivan myyty. Mies käveli rauhallisesti klubin terassille, ja Novel syöksyi samantien hänen peräänsä. Pakkohan nyt kyseisen miekkosen nimi (ja puhelinnumero) oli saada selville.

Terassilla ei ollut heidän kahden lisäksi muita, joten Novel pääsi heti esittäytymään miekkoselle. Mies kertoi nimensä olevan Eljas, ja Novel oli haltioitunut.

"Novel? Nätti nimi... Mutta miten mä en ole sua täällä ennen nähnyt? Asukko ees tääl Stadissa?" Eljas kysäisi esittelyjen jälkeen. Novel kertoi asuvansa kampuksella siskonsa kanssa, ja että hän oli ensimmäistä kertaa Stadissa. Eljas katsoi Novelia huuli pyöreänä; hän oli luullut tyttöä vanhemmaksi. Ulkonäöltään ja olemukseltaan tyttö vaikutti niin kypsältä.

Samaan aikaan yliopistolla Claire pisteli poskeensa jo kolmatta annostaan muroja. Paikalle tupsahtanut liikunnanohjaaja katseli Clairen syömistä uskomatta silmiään. Todella törkeätä, kaikkki se sokeri ja rasva..! Vanha ohjaaja aloitti heti nalkuttamisen, mutta Claire väitii vastaan sanoen, ettei ollut syönyt mitään ennen luennolle lähtöä. Tällä kertaa muori antoi periksi, vain siksi, että "opiskelu vaatii veronsa".

Kotipuolessa aika oli kulunut nopeasti, ja pian olisi Vanillan ja Robertin aika kasvaa teini-ikään. Sitä ennen molempien piti kuitenkin suorittaa ala-aste kunnialla loppuun. Ramona varmisti, että molempien läksyt oli heti tehtynä ennen nukkumaanmenoa. Lapset pääsivät katsomaan telkkaria vasta läksytuokion jälkeen. mikä oli heistä todella kurjaa.

 Mutta ahkeroinnin palkaksi...

...kukko munii! Kymppiperinne näemmä jatkuu tässä suvussa, hyvä niin.

Awwies, Vanilla osaa kyllä olla joskus todella söpö. Hänessä on vain niin paljon äitinsä näköä...

Miten voi olla mahdollista, että kun kylppärissä on hajonnut amme, niin siitä valuva vesi...

...menee seinän läpi takkahuoneeseen ja tekee sinne suuren läntin? Tuntemattomia on Sim Cityn vesiverkoston tiet.

Kuten tuliki jo edellä mainittua, nuorempien kaksoten syntymäpäivä koitti todella äkkiä. Synttäri-iltana Robert pyyhkäisi silmiään epäuskoisena; tästäkö se teini-ikä ja vastuun saaminen alkaisi?

Kutsu oli mennyt myös Clairen ja Novelin postilaatikkoon. Molemmat olivat innoissaan (tai kauhuissaan) synttärikemuista, sillä kaksoset tulisivat melkein heti yliopistolle heidän seurakseen opiskelemaan.

Vanilla sai kunnian puhaltaa kynttilät ensimmäisenä...

...mutta Robert sai heti hänen jälkeensä vuoron kasvaa. Ja nyt - molemmat pikaiseen muodonmuutosleikkiin!

Neidit ensin, ja Vanilla ei halunnut tehdä muuta kuin vain vaihtaa vaatteet. Noppa arpoi tytölle romantiikkatavoiteen (eiiii!), ja elämäntoiveeksi tyttö sai sen rasittavimman: hanki 50 rakastettua yhtä aikaa. Tuskallista, mutta tästä tytöstä ei ulkonäöstäänkään huolimatta tule perijää.

Robertista kasvoi komea miehenalku, joka näytti perineen yllättävän paljon isänsä piirteitä - varsinkin tuon ison nenän. Herran tavoite on suosio, ja elämäntoive on sama kuin Novelilla: hanki 20 parasta ystävää.

Teinit päättivät heti lähteä siskojensa perään yliopistolle. Niinpä molemmat pakkasivat kaikki kimpsunsa ja kamppeensa laukkuihin ja soittivat taksia kampukselle. Ramona ja Elijah hyvästelivät lapsoset haikein mielin, sillä nyt he jäisivät kaksitaan vahtimaan isoa taloa.

Ja niin, jo seuraavana aamuna Novelin tullessa pois luennolta, hän näki kahden tutun käyskentelevän pihalla. Nuorimmaiset olivat nyt tulleet opiskelukämpälle!

Novel ryntäsi heitä molempia vastaan tervehti heitä halauksella. Vanilla ja Robert katselivat samantien heidän uutta kotiaan, jossa heidän pitäisi nyt asua neljä vuotta. Claire ja Novel taasen pääsisivät kahden vuoden päästä pois kampukselta.

Vanilla ryntäsi heti vaatekaapille ja kaivoi sieltä ylleen mustan paidan ja farkut, sillä rinkka ja shortsit eivät olleet kuulemma hänen tyyliään. Meikkiäkin tämä neitokainen käytti runsaasti, kunkahan monta miestä hän ajatteli tuolla pakkelikasalla kaataa?

Robert löysi vaatekaapille vasta iltamyöhäällä, mutta komea poika hänestäkin tuli, siskojensa avustuksella. Molemmat alkoivat lukemaan teatteritaidetta, sillä se kuullosti molempien mielestä helpolta (ja Clairelta sai paljon vinkkejä tuleviin kokeisiin).

 

Eräs lehmä (joka ei suinkaan ollut Kim), tuli heti tervehtimään uusia tulokkaista. Mistähän ihmeestä kaikki saavat tämän paikan osoiteen?

Romantiikkatavoitteisena siminä Vanilla iski heti kiinni tähän epäluulottomaan lehmään. Tästä se miestennielentä näköjään alkaa...

Talon väen lisäännyttyä kahdella henkilöllä oli joka aamu talon keittiössä kauhea meno ja vipinä. Onneksi jokaiselle oli jaeetu vuorot tehdä jotakin johonkin aikaan, kuten kirjoittaa esseitä tai tehdä aamiaista koko porukalle.

Novel ja hänen tapaamansa Eljas olivat heti puhelinnumerot vaihdettuaan alkaneet jutella toistensa kanssa joka ilta. Molemmat olivat musiikinystäviä, joten jutunaihetta ainakin riitti. Yhtenä iltana Novel kuitenkin rohkaistui kysymään miestä ulos. Langan päässä oli pienenlainen hiljaisuus, mutta pian Eljas vastasi myöntävästi. Hän tosin tahtoi valita paikan, mihin Novel suostui.

"Selvä on, tulen hakemaan sinua kahdeksalta!"

Illan hämärryttyä Eljas saapuikin hakemaan ulkona odottelevaa Novelia. Pienen jutustelun jälkeen lähdettiinkin Stadiin.

Eljaksen valitsema paikka oli Stadi yöklubi/ravintola, jossa he ensimmäiseksi menivät syömään. Novelia hermostutti aluksi olla mukavan ja herrasmiesmäisen Eljaksen kanssa, mutta rentoutui lopulta heidän jutellessaan musiikista. Novelin haaveissa oli olla tekemisisse musiikin parissa, vaikka ihan pianon virittäjänä, jos muu ei onnistuisi.

Syötyään annoksensa molemmat menivät alakertaan katselemaan disko-papan menoa. Heidän oli todella vaikea pidätellä naurua, ja lopulta Eljas kysyi: "Näytetäänkö ukkelille, miten tanssitaan?"

Novel häkeltyi ja hieman punastuikin kysymyksestä. Hän kuitenkin kääntyi ja asetti kätensä Eljaksen käteen.

Ilta oli mitä ihanin, ainakin Novelin mielestä. Tanssi oli vielä piste i:n päälle. Hän kuitenkin havahtui pian haaveistaan kuultuaan Eljaksen kivuliaan parkaisun, sillä Novel oli kai astunut hänen jalkansa päälle.

"Oi anteeks, tallasinko mä sun varpailles pahastikkin?"

...

"Loves in the air..."

"Eipä tuo mitään haittaa..." Eljas sanoi loputa ja painoi päänsä Novelin olkapäälle.

Kello näytti pian kahtatoista, ja niin meidän Novelin oli aika mennä kohti kotia.

Eljas toikin Novelin vielä kämpälle, ennen kuin hän itse suuntasi kohti omaa kotiaan. Claire oli heti ovella vastassa siskoaan, sillä hän halusi kuulla kaiken illasta.

"No, kerro nyt! Millaista oli?"

"Voi että Claire, mulla oli todella ihana ilta!" Novel huokaisi ja hyppäsi halaamaan siskoaan. Lopulta Novel leijaili yläkertaan omaan sänkyynsä uneksimaan.

Clairen rakkausrintamalla taas ei sujunut niinkään hyvin. Kuultuaan Novelin iloisesta illasta hän ajatteli heti Kimiä. Miksi tästä ei ollut kuulunut yhtään mitään? Ei soittoja, eikä tämä vastannutkaan Claire useisiin soittoihin. (Oikeasti, minäkään en tiedä Kimin kohtalosta yhtään mitään. Tälle ei voinut soittaa, ei edes yliopiston puhelimen kautta... Joku ikävä bugi?)

Claire alkoi olla todella masentunut. MiksiKim ei näyttänyt mitään olemassa olemisen merkkejä hänelle? Masentunut ilme naamallaan hän meni petaamaan sisarustensa sänkyjä, jotka olivat kiireessä jääneet levälleen.

Tässä näettekin vähän kuvaa nuorempien kaksosten huoneesta. Robert sai pienemmän sängyn, mutta hän sai sitten laitaa enemmän julisteita seinälle.

Vanillan sänky oli veljensä sänkyä tuplasti isompi. Tämän tytön unta vartioivat iltaisin Sims-Madonna ja monta valokuvaa hänen seinällään.

Mitä mitä, missäs vaiheessa näin on ehtinyt tapahtua...

Jahas, Vanillan toinen mies. Ja lisää on varmaankin tulossa?

Kaikki tytöt olivat lemmensuruissaan ja iloissaan jättäneet opiskelun tappiolle, mutta nyt siihen tehtiin muutos. Kolmannen loppuvuoden kokeet nimittäin kummittelivat tyttöjen selän takana.

Opiskelua siivitti myös arpajaisvoittona saatu jättipackki tuoremehua, jota kulauteltiin kurkkuun niin paljon kuin vain heidän vatsansa jaksoivat.

Ja aina vain lisää mehua...

...ja aina vain lisää, kohta jokaiselle tulee tuoremehukielto!

 

Samaisena iltana murtovaras eksyi opiskelukämpälle, kaikkien muiden torkkuessa (paitsi Robertin, joka teki lopputyötään yömyöhään tietokoneella).

Voro ei tosiaan muistanut, että tähänkin taloon oli ostettu murtohälytin. "Hitsit, jo kolmas talo tällä viikolla! Aina mulle käy näin."

Voro päätteli, että yläkertaan pakeneminen voisi pelastaa hänet poliiseilta...

Mutta siellä häntä vastassa oliki super-Claire!

"Ou mai dog, älä syö mua!"

Vihdoinkin poliisisetä oli raijannut itsensä ulos autostaan, ja kohta yläkerrassa oli nujakka käynnissä, vastassa poliisi ja rosvo.

Tällä kertaa poliisi veti pitemmän korren, ja niin voro joutui kävelemään nolostuneena auton kyytiin. Robert oli mieluusti tullut mukaan poliisiasemalle kuulustelemaan, mutta ehkei kuitenkaan tällä kertaa, Robert.

Onneksirosvo ei kerennyt viedä mitään, ja niin elämä jatkui normaalisti talossa. Cheerleader antoi jopa "rosvotuille" rahaa, kun Novel soitteli huvikseen kosketinsoitimella.

"Mitääh, I've got moneyy!"

Jepulis. Se on nyt todistettu; raha tekee hulluksi.

Vanilla innostui kovasti poliisimiehistä, ja niinpä hän ihan huvikseen kutsui erään poliisin talolle "auttamaan". Mies ei kuitenkaan pitänyt siitä, että hänet oli kutsuttu turhaan. Hän syytti Vanilla: "Mitä jos joku mu olisi ollut oikeasti hengen hädässä? Käytä aivojasi, tyttö!"

"Yhyy, miks kukaan ei tajuu mua?! Mitä mä tein väärin!" Vanilla nyyhkytti. Poliisimies heltyi kuitenkin katsellessaan tytön parkumista. Ja taas kerran Vanilla sai yhden miehen aisoihinsa.

"Voin kyllä päästää tämän asian lävitsekkin... Mutta lupaathan olla hiljaa asiasta?" Poliisi sanoi Vanillan rauhoituttua.

"Lupaan, vannon (nimeen rakkauden)!" Vanilla kuiskasi, jättäen pöllymystyneen poliisin pihamaalle.

Mutta tällä vilauttelijalla ei näytä olevan kaikki inkkarit kanootissa... Älä huoli, kyllä sinäkin jonkun saat, ja kyllä se onni sinuakin joskus paljaalle pehvallesi potkaisee.

Uudistettu keittiö, sen jos minkä pitäisi piristää elämää!

Tai no, voihan siihen reagoida noinkin...

Vaikka Robert olikin ollut kiltti ja hoitanut opiskelunsa kuuliaisesti, ei hänelle silti tarvitse tuoda lautasta nenän eteen. Kyllähän tuon pojan pitää aikuistuakkin.

 

"Tshii, mikäs tää on? Oih, onks tää mulle?"

 

"Siis ihkuu!"

"..."

Syksy tuli, ja se tarkoitti sitä, että tyttöjen viimenen puolivuotta oli kohta käyty loppuun. Sen kunniaksi molemmille vaihdettiin uudet tyylit. (Ai etä minä rakastan näitä siskoksis, taitavat olla suosikkissimejäni pelissäni.)

Eräänä aamuna aamiaisen syötyään Novel tunsi inhottavan olon. Se oli samanlainen tunne kuin silloin teininä, kun hänellä oli anoreksia... Novel juoksi äkkiä vessaan, vastaamatta muiden paitsi Clairen kysyviin ilmeisiin.

"No niin, huh, kaikki on ihan hyvin, ihan hyvin... Ei se mua syö, ei, oon ihan hyvä näinkin..." Novel puheli peilikuvalleen vessassa. Novel päätti, että nyt ei anoreksialle annettaisi yliotetta. Liikakilot saisi pois myös muillakin tavoilla kuin kauhella kuntoilulla ja nälkiintymisellä. Niinpä Novel kysäisikin Vanillaa lenkkiseurakseen, samallakun Claire ja Robert olivat luennolla.

Kaksikko tuli piakkoin pois luennolta, ja Robert menikin heti korjaamaan talon rikkoontunutta televisiota. Hän tosin sörkki ruuvimeisselillä minne sattui, ja pian hänet lävisti suuri sähköiskujen aallokko.

"Apua, Rob, ooksä okei? Onko kaikki hyvin?" Claire kysyi hätääntyneenä veljeltään.

"Ömmömmöh... Mikä maa, mikä valuutta?"

Onneksi Robert säilyi kuitenkin ehjänä. Liikunnanohjaajamummeli saapui taas viralliselle tarkastuskäynnille, mutta tämän ohjaajan eläkepäivät alkavat varmaankin lähestyä; Robert istuu pöydässä, ei sohvalla.

Robertilta taisi kuitenkin palaa pari virtapiiriä siinä sähköiskussa, ainakin näkemäni perusteella näin on hyvinkin saattanut käydä...

...ja krhm. Ei kommentoitavaa. :'D

Pihansiivousoperaatio Lehdet pois käynnissä!

"Whipii, tää on kliffaa!"

"Rob älä viitti, sä sotket taas pihaa! Muutenkin ympäristö on ihan nollassa."

Mutta vihdoin, vihdoin, koitti päivä, joka olisi viimeinen päivä kampuksella Clairelle ja Novelille. Tänä päivänä tyttöjen oli vuorossa tyttöjen viimeiset kokeet, jonka jälkeen voitaisiisn sano hyvästit pitkälle yliopistolle.

Kokeisiin valmistauduttiin tekemällä ahkerasti viime hetken esseitä ja ottamalla päivätorkkuja, jotta illalla jaksaisi kirjoittaa paperille jotain.

Ja jääkaappikin tyhjeni sopivasti, kuinka täydellistä.

"Grr... olet niin tyhjä."

Äläs nyt laama häiritse, täällä yritetään ottaa päivätorkkuja!

Ilta ja kokeiden aika koitti - ja tytöt laukkasivat vessasta kohti salia, missä kokeet pidettiin.

Parin simtunnin kuluttua kämpälle palasi kaksi onnellista yliopiston suorittanutta neitiä, sekä jo kaksi vuotta opiskellutta nuorta.

"Paipai, olkaahan kiltisti älkääkä polttako tätä paikkaa maan tasalle!" Novel neuvoi Vanillaa ja Robertia hänen ja Clairen tehdessä lähtöä. Mitään valmistujaisjuhlia ei pidetty, vaan molemmat tahtoivat lähteä heti takaisin kotikulmille.

Claire lähti ensimmäisellä taksilla kothi kotikontua. Hänestä ei perijää tulisi, vaan tämä pääsisi toiseen kämppään asumaan. Robertista ja Vanillastakaan ei tullut perijää, sillä he jäivät yliopistolle odottelemaan uutta sukupolvea opiskelemaan. Joten, perijäksi tuli...

...Novel Saar, neitokainen, joka oli selvinnyt anoreksiasta, ja omasi suosiotavoitteen. (Ratkaiseva tekijä perijänvalinnassa oli kuitenkin puoliso; Clairen Kim-kaveri katosi kuin tuhka tuuleen, mutta Novel löysi taas sen tutun ja useasti muissa legacyissa nähdyn miehen. Käytetään nyt tilaisuus hyväksi!)

Ja niin, Novel lähti taksin matkaan kohti perijätonttia, kohti...

...kotia?

Kaikki tämä seuraavassa osassa.

 

 

 

maanantai, 15. joulukuu 2008

18. Tuplayllätys lumisateen kera

Tervehdys jälleen! Aluksi, kiitokset suuresta kommentointimäärästä! Niitä on nyt ainakin n. 50. Ja sitten, pahoittelen, että tämän osan ilmestyminen on viivästynyt (aika pahasti... mutta eihän sitä tiedä, vaikka joulun alla kävisin laittamassa tänne parit joululahjapaketit!). Ja tässä osassa on sitten n. 130 kuvaa, nauttikaa.

Mutta, nyt siihen osaan...

snapshot_356d8406_5628a99b.jpg

Niin, minähän lupasin teille pienen yllätyksen...  Eka ajatukseni yllätyksestä oli kyllä uusi talo uudella tontilla, mutta kappas kummaa. Elijahin ja Ramonan muutettua tontille alkoi tapahtua ihmeitä: Ramonan salainen synnytys käynnistyi! (Ja minä en tiennyt tästä yhtään mitään... Aikamoinen shokki!)

snapshot_356d8406_7628aa6e.jpg

Masusta putkahtiki sitten kaksoset. Vanhemmat antoivat vastasyntyneille tytölle ja pojalle nimiksi Vanilla ja Robert.

Ja tässä kohtaa käymmekin katsomassa toisten kaksosten menoa...

snapshot_76309393_7630b36e.jpg

Claire ja Novel olivat siis saapuneet yliopistolle, samalle talolle missä Elijah ja Ramona olivat aikoinaan yliopistonsa käyneet. (Jos ihmettelette, miksi se talo näyttää noin hyvältä ja kuinka heillä on voinut olla niin paljon rahaa, niin vastaus on siinä, että laitoin tyttöjen reppuun kotitontilla pari kallista tavaraa mukaan... ja rahaa jäi vielä kotiinkin yli 100 000 §.)

snapshot_76309393_7630b24e.jpg

Otetaanpas pieni esittelykierros talosta. Tässä on siis olohuone/eteinen. Kuvan oikealle puolelle jäävät portaat, jotka vievät yläkertaan.

snapshot_76309393_3630b25e.jpg

snapshot_76309393_1630b26d.jpg

Keittiö, jossa on myös tietokone opiskelua varten.

snapshot_76309393_f630b27f.jpg

The kylppäri, joka on täynnä sinistä.

snapshot_76309393_3630b2a4.jpg

Mennäänpäs seuraavaksi yläkertaan; tässä on aula.

snapshot_76309393_b630b2d5.jpg

Yläkerran kiiltäväpintainen kylppäri, ja suihku on vasemmalla, tuon nurkan takana.

snapshot_76309393_5630b312.jpg

Novelin sininen kammari.

snapshot_76309393_b630b336.jpg

Ja viimeisenä, muttei vähäisempänä, Clairen makuuhuone, joka on hieman isompi kuin Novelin.

snapshot_76309393_d630abd4.jpg

Taloon muuttanut väki myös muutti omaa ilmettään. Novel säilytti kuitenkin rokkaavan tyylinsä. Suosiotavoitteisen neidin elämäntoive on muuten saada 20 parasta ystävää. Pääaineekseen hän otti kirjallisuuden, josta on hyvät mahdollisuudet jatkaa musiikin uralla.

snapshot_76309393_d630b385.jpg

Perhetavoitteinen Claire taas haaveili jo lapsena pääsevänsä teatteriin töihin, jotenka hän meni lukemaan teatteritaidetta. Elämäntavoitteena hänellä on kuitenkin viettää joskus vanhana kultavuosihääpäivää.

Ja nyt taas häippästään kotitontille...

snapshot_356d8406_963bfea6.jpg

Piiiitkän synnytyksen jälkeen tilattiin valmistalotehtaalta uusi "kartano" perheelle.

snapshot_356d8406_b63bfeca.jpg

Pihalta löytyi nyt myös uima-allas ja puutarha.

snapshot_356d8406_f63bfee1.jpg

Tiiliaidan taakse laitettiin pystyyn suvun hautausmaa.

snapshot_356d8406_763bff9d.jpg

snapshot_356d8406_d63bffa7.jpg

Jatketaanpas vielä tällä taloesittelyllä... Nyt näkyvillä on siis yläkerran ainoassa huoneessa oleva lastenhuone.

snapshot_356d8406_b63bffd8.jpg

snapshot_356d8406_163bffec.jpg

Häivytäänpäs alakertaan. Tässä on sininen eteinen, vasemmalla olevasta ovesta pääsee pieneen vessaaan, ja oikealle menevä ovi vie takkahuoneeseen.

snapshot_356d8406_763c0003.jpg

snapshot_356d8406_363c000d.jpg

Takkahuone, jossa on myös mahdollisuus lukea tai soittaa.

snapshot_356d8406_763c001b.jpg

Erittäin tyhjän näköinen ruokasali, ainoastaan nuo lasten syöttötuolit piristävät huonetta.

snapshot_356d8406_963c002d.jpg

snapshot_356d8406_963c0037.jpg

Ramonan ja Elijahin makuuhuone.

snapshot_356d8406_763c005e.jpg

Keittiö.

snapshot_356d8406_563c0050.jpg

Sekä piristävän keltainen television katselua varten tehty huone. ( En tosin ole tyytyväinen tuohon taloon, joten uusi talo on tällä hetkellä suunnitteilla...)

snapshot_356d8406_f63c0161.jpg

snapshot_356d8406_763c02a7.jpg

Takaisin arkielämään. Robertin ja Vanillan hoitaminen sujui melkeinpä leikiten jo yhdet kaksoset hoitaneelta Ramonalta. Vain vaipanvaihdossa oli ongelmia, kun molemmat kiljuivat kilpaa haisevissa vaipoissaan.

snapshot_356d8406_d63c04ba.jpg

snapshot_356d8406_f63c0506.jpg

Sillä välin Elijah testasi uutta uima-allasta ja hoiti puutarhan antoisia omenapuita. Vai olivatkohan ne sitruspuita..?

snapshot_356d8406_f63c059e.jpg

Mutta kyllä hän hoiti kaksosia sillä välin, kun Ramona kävi töissä.

snapshot_356d8406_163c07e7.jpg

Pian koittikin kaksosten synttärit, jota juhlistamaan kutsuttiin Novel ja Claire. Molemmat osapuolet pääsivät tutustumaan toisiinsa ensimmäistä kertaa.

snapshot_356d8406_b63c0744.jpg

Molemmille hankittiin söpöt kakut. Claire taisi tällä välin olla hakemassa Vanillaa yläkerrasta.

snapshot_356d8406_163c076a.jpg

Ja näin kasvaa Robert...

snapshot_356d8406_b63c1b57.jpg

... ja näin Vanilla. Kauhia smokki, kylläkin, heti vaihtoon!

snapshot_356d8406_563c1c9a.jpg

snapshot_356d8406_f63c1cfa.jpg

Molemmat olivat kyllä hellyyttäviä ilman muodonmuutosta, mutta pakko oli kokeilla.

Ja nyt taas vaihteeksi yliopistolle...

snapshot_76309393_764ac050.jpg

Opiskelua, opiskelua ja kuntoilua. Clairen täytyi kohottaa kuntoaansa teatteriuraa haaveillen.

snapshot_76309393_764ac065.jpg

Novel taasen joutui istumaan shakkipöydän ääreen. Oli tosin eräs pieni mutta...

"... Mikä näistä on sotilas?"

Kuten näkyy, logiikan opiskelu tulee tarpeeseen.

snapshot_76309393_964ac132.jpg

Raagh, cheerleaderit tekivät comebackin. Novelia ei voinut kiinostaa pätkääkään lyhyehkössä mekossaan hyppivät ja kiljuvat tyttelit, jotka melkein talloivat toiset alleensa.

snapshot_76309393_364ac1d6.jpg

Myöskään cheerleadereiden tylsät puheenaiheet eivät voineet kiinnostaa häntä pätkääkään.

"Siis onks sulla mieluummin Simmelin kynsilakaa kuin Simbellinen kynnarii? Siis hei... Daa!"

"... Ärräyh, ulos!"

snapshot_76309393_364ac24f.jpg

Sillä välin Claire teki tuttavuutta kampuksen asukkaiden kanssa.

"Heips! Ook sie uus tääl päin? Hei, sähän oot se Saarien perheen flikka! Muistatko mut yläasteelta? Mie oon Joona!"

"Joo, muistanhan mä! Tultiin vähän aikaa sitten siskon kanssa tänne. Haluatko kenties käydä sisällä?"

snapshot_76309393_164ac2af.jpg

Ja Novel dataa, dataa ja dataa. Eikä hän edes huomannut, että hänen yläasteaikainen ihastuksensa oli ilmestynyt sisälle.

snapshot_76309393_f64ac336.jpg

Voi ei, arvatka vain kuka on myös palannut? Taisi tuttu viuhahtelija säilyttää talon vanhan osoitteen, jos hänelle tulisi joskus leikkiseuraa.

" Hei tsiigaa mua ku mä kävelen..."

"Öh, jaa..?"

snapshot_76309393_b64ac31a.jpg

"Hei tsiigatkaa! Mä osaan nielaista hampaani! Wöy!"

snapshot_76309393_564ac3e4.jpg

Joona jäi vielä illalliselle Clairen pyynnöstä. Hän tosi jätti Novelin ja Joonan kahdestaan keittiöön, sillä hän pinkaisi vessaan maistetuaan jääkapista löytynyttä vanhaa juustonjämää.

"Jotenka... Mites sulla on mennyt?" Joona kysyi samalla, kun Clairen yrjöämisen etovat äänet kantautuivat vessasta.

"Mhh, ihan hyvin... Joo. Mites sää?" Novel sai ryittyä ulos, sillä lihapulla oli mennä väärään kurkkuun.

snapshot_76309393_b64ac435.jpg

Syötyään Joona lähti kohti omaa kämpäänsä. Novel tiskasi loput astiat vielä pieni puna poskillaan.

snapshot_76309393_564ac44c.jpg

Hui kauhistus, Claire! Ei enää anorektikkoja tähän sukuun, kiitos.

snapshot_76309393_964ac5c5.jpg

snapshot_76309393_564ac61a.jpg

snapshot_76309393_f64ac62f.jpg

Tyttöjen arki jatkui joka aamu samanlaisena: aamupesut, toinen laittoi aamupalan, ja samalla toinen opiskeli/datasi koneella. Aamiaisen jälkeen toinen lähti luennolle, kun taas toinen heistä jäi opiskelemaan itsekseen kämpälle.

snapshot_76309393_564ac9fd.jpg

snapshot_76309393_564aca25.jpg

Arkeen kuului myös roskien vienti, laskujen maksaminen...

snapshot_76309393_964aca5d.jpg

... Siivoaminen (kuten näkyy, Clairen lempipuuhaa :'D)...

snapshot_76309393_964acab8.jpg

... Ja syksyllä myös haravoiminen.

snapshot_76309393_564acb0b.jpg

Siinä kämpän ylläpitämisen touhussa piti myös jossain vaiheessa opiskella.

snapshot_76309393_364ad520.jpg

Viuhahtelija ei osannut millään jättää tyttöjä rauhaan. Lopulta Claire näyttikin tälle, mitä mieltä hän tosiaankin oli tämmöisestä touhusta.

snapshot_76309393_364ad532.jpg

Hei, kuka jätti oven auki? Ei sitä nyt noin kiire ole sisälle. Tuli oikein lunta ämpärikaupalla lisäksi!

snapshot_76309393_d64ad5a1.jpg

Mitäs tämä on? Claire oli kutsunut ennustajaeukon luokseen.

snapshot_76309393_b64ad5e4.jpg

"Tahtoisin niin kovasti tavata jonkun kivan tyypin", Claire huokaisi, "joka olis oikein ihana ja lämpöinen..."

snapshot_76309393_d64ad612.jpg

"Katsotaan nyt, mitä voin tehdä" ennustajaeukko sanoi. Uuu, kimalteleva pallo...

snapshot_76309393_b64ad62c.jpg

Ja taivaasta tupsahti... lehmä? Kyllä, lehmä, nimeltää Kim Filunki.

snapshot_76309393_364ad963.jpg

Sanotaan, ettei pitäisi koskaan ostaa sikaa säkissä (taikka simiä lehmänaamio päässä), mutta Claire päätti viettää nämä ensimmäiset treffinsä loppuun asti. Ja kas vain, näillä kahdellaha synkkasi.

snapshot_76309393_d64ada8e.jpg

"Dum di dum dam..."

snapshot_76309393_d64adabd.jpg

"Dim di dum... Hyi himputti, nauta!"

"Muu?"

snapshot_76309393_764adb17.jpg

Pikaisen tutustumisen jälkeen Claire istutti Kimin peilipöydän ääreen. Katsotaas mtiä sieltä naamion takaa löytyy...

snapshot_76309393_164adbab.jpg

Uu, kylläpäs siellä oli komea lehmä!

snapshot_76309393_164adc5f.jpg

Kim vei Clairen takapihalle vielä nauttimaan talvisesta tähtitaivaasta. "Kiitti Claire mukavasta illasta, mulla oli mukavaa. Mites sulla oli?"

"Jooh, mulla oli tosi ki-"

snapshot_76309393_b64adcac.jpg

...

snapshot_76309393_d64adcc6.jpg

...

snapshot_76309393_764add02.jpg

"Noh, mites meni?" Novel kysyi Clairen palattua lopulta sisälle.

snapshot_76309393_564add24.jpg

Mutta vastaukseksi Novel sai vain pari huokausta ja onnellisen, haaveilevan hymyn.

snapshot_76309393_764adfc3.jpg

snapshot_76309393_764ae006.jpg

Hihii, en ole yhtään joulutunnelmissa, en. Talven tultua kuitenkin päätettiin Saareilla hakea joulukuusi taloon ja koristella keittiö.

snapshot_76309393_b64ae02a.jpg

Uloskin laitetiin värikkäät jouluvalot.

snapshot_76309393_f64ae151.jpg

Claire ja Novel olivat saaneet joululahjaksi vanhemmiltaan papukaijan. Joulu oli myös papukaijalla, kun Claire tuli ja melkeinpä hemmotteli Gary-kaijan piloille herkkukekseillä.

snapshot_76309393_f64ae16e.jpg

Clairen ja Garyn pelleillessä Novel hoiti huushollin siivoustouhuja ja putsasi jumittunutta vessanpönttöä.

snapshot_76309393_f64ae1a6.jpg

Touhut tehtyään Novel rentoutui katselemalla televisiosta jouluisia ohjelmia...

snapshot_76309393_164ae243.jpg

... Ja opettamalla Garya puhumaan.

snapshot_76309393_564ae258.jpg

snapshot_76309393_b64ae294.jpg

Ah, mikään ei voi rikkoa jouluillan tunnelmaa...

snapshot_76309393_964ae305.jpg

Paitsi palamaan syttynyt joulukuusi!

snapshot_76309393_964ae327.jpg

Apua! Supertyttö Claire, pelasta meidät!

snapshot_76309393_d64ae364.jpg

Whiu. Onneksi ei koko kämppä palanut. Kiittäkäämme Clairea!

snapshot_76309393_364ae3d6.jpg

snapshot_76309393_764ae419.jpg

Pienen onnettomuuden jälkeen siskokset päättivät jakaa lahjansa toisilleen.

snapshot_76309393_f64ae448.jpg

Myös Kim toi oman lahjansa Clairelle. Kylläpäs on kaunis kukkaruukku... Mutta, ajatushan on se tärkein.

Käväistäänpä tässä vaihteeksi taas kotitontilla...

snapshot_356d8406_164ae58d.jpg

snapshot_356d8406_b64ae598.jpg

Huokaus, kyllpäs nämä kaksi osaavat olla lutusia... Harmi vain kun aika kului niin nopeasti.

snapshot_356d8406_f64ae774.jpg

Uu, hohtavia mukuloita... Ihan luomulapsia, eivät sisällä keinotekoisia aineita. :'D Mutta, molemmat istuivat yleensä todella kiltisti syöttötuoleissaan ruokaa odottaen.

snapshot_356d8406_d64ae8a7.jpg

"No niin, isin pikku tytteliini, harjoitellaans kävelyä."

snapshot_356d8406_164aea84.jpg

snapshot_356d8406_364aeaa2.jpg

snapshot_356d8406_b64aea2f.jpg

snapshot_356d8406_964aea50.jpg

Sanoinkos jo, että nämä kaksi ovat tosi söpöjä ja lutusia?

snapshot_356d8406_764aeede.jpg

Kaikki kolme olivat yhdessä päikkäreillä Ramonan käydessä töissä.

snapshot_356d8406_d64af427.jpg

Aika kului liiankin nopeasti, mihin ihmeeseen ne söpöt vauvakuvat ovat voinneetkaan kadota?

snapshot_356d8406_564af460.jpg

Puf, Vanilla ja Robert jättivät hyvästit vaipoille. Natalie-täti oli mukana katsomassa veljenlastensa kasvua.

snapshot_356d8406_364af6e5.jpg

snapshot_356d8406_964af6f1.jpg

Arvatkaas vain kenen pinkki huone? Kyllä vain, Vanillan huonehan tämä on.

snapshot_356d8406_764af82d.jpg

snapshot_356d8406_f64af821.jpg

Ja tämä vaaleanvihreä huonehan kuuluu siis Robertille.

snapshot_356d8406_b64af923.jpg

snapshot_356d8406_164af990.jpg

Ja siinä vielä molempien kuvat käytyään pienessä muodonmuutosleikissä. Molemmat näyttävät perinnen enemmän äitinsä kasvonpiirteitä kuin isänsä.

snapshot_356d8406_d6517bb1.jpg

Elijahista puheenollen, hän soitteli nykyään useasti yliopistolla oleville Novelille ja Clairelle ja kyseli kuulumisia. Kasvoillaan hieman huolestunut ilme hän lopetti puhelun tyttärilleen; toivottavasti jompikumpi nyt palaisi joskus kotiinkin.

snapshot_356d8406_d6517cb9.jpg

Huoh, rakastan vieläkin Ramonan ulkonäköä. Ovatkohan nuo posket periytyneet Novelille, sillä hän omaa aikas pyöreät ja söpöt posket...

snapshot_356d8406_96517d1b.jpg

Kaksosia yritettiin alusta alkaen opettaa siistiin tapoihin. Luonnepisteissä molemmilla oli pyöreä nolla siisteyden kohdalla.

snapshot_356d8406_36517e31.jpg

Kaksosilla oli myös kovia luonne-eroja, kuten oli ollut Clairella ja Novelilla. Robert oli Clairen tapaan hiljainen, joka työnsi nokkansa kirjoihin.

snapshot_356d8406_56517f41.jpg

snapshot_356d8406_76517f58.jpg

Vanilla ei kuitenkaan ollut Novelin kopio. Hän oli perheen rasavilli tyttönen, joka pyöri kuin hurrikaani. Kuntoilu ja uiminen olivat niitä asioita, joista hän nautti.

snapshot_356d8406_16517f9b.jpg

Kaksosten puuhaillessa omian jäi vanhemmillekkin kahdenkeskistä aikaa toisilleen.

snapshot_356d8406_f6517fb1.jpg

Ainakin siihen asti, kun joku diivaseuralainen tuli häiritsemään...

snapshot_356d8406_b6518106.jpg

Hups, kukas unohtikaan maksaa laskut?

snapshot_356d8406_3651815b.jpg

Ei, ei jääkaappia, mitä tahansa muuta, muttei jääkaappia! Tai, noh. vie vain. Rahaa on kuitenkin vielä vaikka sataan jääkaappiin.

snapshot_356d8406_16518314.jpg

Ramona ja Elijah pitivät joskus työkavereidensa kanssa saunailtoja lasten mentyä nukkumaan. Elijahin työkaveri ja bestisukkeli viihtyi monet illat heidän saunansa luona.

snapshot_356d8406_f65184fa.jpg 

Huuuuuooooomeeeeeentaaaaa!

snapshot_356d8406_96518640.jpg

Talon ohi käveli eräänä aamuna todella söpö ja suklaasilmäinen tytteli Suski. Tuo tyttö olisi kyllä todella sopiva jonkun vaimoksi...

snapshot_356d8406_565186d6.jpg

Vanilla, perheen tuulispää juoksi heti pihalle tekemään tuttavuutta tytön kanssa. "Moi! Kukas sä oot? Mä oon Vanilla. Mitä koulua sä käyt? Missä sä asut? Onks sulla lemmikkejä? Tai söpöä isoveljeä? Pälälä pälä pää..."

snapshot_356d8406_3651875a.jpg

Robert tunki tyttöjen keskusteluun mukaan höpisemään kvanttiteoriikan uusimmista saloista. "Äh, älä viitsi, ei Suskia tollaset asiat kiinnosta." Vanilla tiuskaisi.

snapshot_356d8406_7651877e.jpg

"Joo, mun iskä kerto mulle noista jutuista. Se on töissä yhdessä labrassa, ja se on päästänyt mutkin sinne pari kertaa kattoomaan!"

"Ei kai, vau! Tosi siistiä!" Robert huudahti kuultuaan tytön pitävän tieteestä. Kerrankin joku, joka tykkäsi samasta asiasta kuin hän.

snapshot_356d8406_f6518899.jpg

Kukas sieltä saapuikaan sopivasti vierailulle? Josh, joka tuli juhlistamaan Ramonan ja Elijahin syntymäpäiväjuhlaa!

snapshot_356d8406_36518942.jpg

Niin, tosiaan, vanhempien oli aika kohdata vanhuus. Vanhemmat sisaruksetkin kutsuttiin paikalle.

snapshot_356d8406_7651898c.jpg

"Toivo sitten jotain kivaa, jookos!" Novel huikkasi, kun Ramona oli puhaltamassa kynttilöitä.

snapshot_356d8406_965189b3.jpg

snapshot_356d8406_965189c5.jpg

Pirteä mummeli Ramonasta tuli.

snapshot_356d8406_76518a4b.jpg

Elijah odotti näemmä malttamattomana vanhentumista.

snapshot_356d8406_16518aa0.jpg

Ja näin! Kylläpäs se kävi ripeästi.

snapshot_356d8406_d6518dde.jpg

snapshot_356d8406_d6518df1.jpg

Molemmat ovat mielestäni upeita vanhuksia. Ramona tahtoi pitää pitkät kutrinsa, ja Elijah sai kasvoillensa ryppyjensä lisäksi tummat kulmakarvat.

snapshot_356d8406_96518e49.jpg

"Pitäkääs nyt itsestänne huoli siellä kampuksella", Ramona sanoi vielä Novelille ja Clairelle ennen heidän lähtöään. "Jommankumman sitten pitää tulla takaisinkin vielä ehjänä, eikös vain, tyttöseni?"

Ja näin päättyy tämä osa. Toivottavasti nautitte. Muistakaa kommentoida ja kertoa mieleipiteenne, ja kumpi teidän mielestänne perijäksi? Olen jo mielestäni päättänyt sopivan perijän suvulle, mutta mitä te olette vielä mieltä? Ensi osassa se ratkeaa.

Hyvää joulunodotusta kaikille!